Päihteet ja nuori urheilija

Nuorten urheilijoiden päihteiden käyttöön tulee kiinnittää huomiota

Kirjoittaja: hanketyöntekijä, TtM, fysioterapeutti Noora Hautasuo, UKK-instituutti

Nuuskaaminen ja alkoholin juominen yleistyvät aikuistumisen myötä – myös urheilevilla nuorilla. Vaikka aktiivisesti urheiluseuratoimintaan osallistuvat 15-vuotiaat käyttävät harvemmin päihteitä kuin muut samanikäiset, tulee urheiluseuroissa ennaltaehkäistä päihteiden käyttöä. 

Päihteettömyydestä on hyötyä paitsi urheilevien nuorten kokonaisvaltaiselle terveydelle myös suorituskyvylle ja palautumiselle. Urheiluseuroissa nuorten hyvinvointia ja harjoittelua kannattaakin tukea kiinnittämällä huomiota päihteiden käyttöön sekä ennaltaehkäisemällä sitä.

Päihteet vaikuttavat nuoren urheilijan suorituskykyyn

Nikotiinituotteiden, kuten tupakan, nuuskan, sähkötupakan ja nikotiinipussien, käyttö voi heikentää suorituskykyä. Nikotiini supistaa verisuonia, nostaa verenpainetta ja sydämen sykettä, mikä lisää sydämen työmäärää. Näin ollen nikotiinituotteiden käyttö voi rasittaa nuoren urheilijan kehoa jo ennen kuin hän aloittaa varsinaisen liikuntasuorituksen.

Nikotiini voi heikentää myös lihasten verenkiertoa. Verenkierron hidastuminen paitsi heikentää lihasten hapen sekä ravintoaineiden saantia myös hidastaa aineenvaihdunnan sivutuotteiden poistumista. Tästä johtuen nikotiini voi heikentää lihasten normaalia toimintaa liikuntasuorituksen aikana ja hidastaa palautumista.

Lisäksi nikotiini näyttäisi ylläpitävän kehossa jatkuvaa tulehdustilaa sekä heikentävän vastustuskykyä ja hormoni-toimintaa. Nikotiinin vaikutukset haittaavat urheiluvammojen ja haavojen paranemista, mikä puolestaan voi hidastaa urheilijan palaamista harjoittelun pariin vamman jälkeen.

Myös alkoholi voi vaikuttaa suorituskykyyn. 
Alkoholi hidastaa reaktionopeutta, koordinaatiokykyä, tasapainoa ja hieno-motoriikkaa, mikä vaikuttaa liikunta-suoritukseen ja lisää tapaturmariskiä. Nuori urheilija tarvitsee riittävästi  laadukasta  unta palautuakseen. Alkoholi heikentää unen laatua, sillä se häiritsee REM-unta ja unta säätelevän melatoniinihormonin eritystä. Lisäksi alkoholi saattaa häiritä urheilijan nestetasapainoa ja vaikuttaa kehon lämmönsäätelyyn, mikä voi hidastaa liikuntasuorituksesta palautumista.

Seuranuorten päihteiden käyttö yleistyy aikuistumisen myötä

Terveyttä edistävä liikuntaseura (TELS) -seurantatutkimuksen tuoreiden tulosten mukaan 15-vuotiaiden suomalaisnuorten nuuskan käyttö on vähäistä, mutta yleistyy nuorena aikuisena. TELS-tutkimuksessa selvitetään erilaisia urheiluseuraosallistumisen polkuja sekä terveystottumuksia tutkittavien ollessa 15-, 19- ja 23-vuotiaita.

Seuranuoret ja nuoret, jotka eivät olleet koskaan osallistuneet urheiluseuratoimintaan, käyttivät nuuskaa yhtä yleisesti 15-vuotiaana (3 %) ja 19-vuotiaana (8 %). 23-vuotiaana nuuskaaminen kuitenkin lisääntyi, ja tällöin seuratoimintaan osallistuvat nuuskasivat yleisemmin kuin ei-seuranuoret (25 % vs. 14 %). Myös urheiluseuratoiminnasta poisjääneiden nuorten (drop-out) nuuskaaminen yleistyi nuorena aikuisena. Drop-out-ryhmässä nuuskan käyttö oli 23-vuotiaana yleisempää (37 %) kuin muilla samanikäisillä.

Harva seuranuori poltti tupakkaa 15-vuotiaana tai nuorena aikuisena. Lisäksi tupakointi oli harvinaisempaa seuranuorten kuin ei-seuranuorten keskuudessa. Esimerkiksi 23-vuotiaana seuratoimintaan osallistuvista 5 % tupakoi, kun vastaavasti seuratoimintaan kuulumattomista lähes joka viides (18 %) poltti tupakkaa. Myös urheiluseuratoiminnasta poisjääneet nuoret tupakoivat yleisemmin kuin seuranuoret.

15-vuotiaiden yleisimmin käyttämä päihde oli alkoholi. Seuranuoret käyttivät kuitenkin 15-vuotiaana harvemmin alkoholia kuin ei-seuranuoret (21 % vs. 36 %). Alkoholin juominen yleistyi selvästi nuorten täysi-ikäistyttyä, ja tällöin urheilevien nuorten aikuisten alkoholin käyttö oli jonkin verran yleisempää kuin seuratoimintaan kuulumattomien samanikäisten. Esimerkiksi 23-vuotiaista seuranuorista 94 % ja ei-seuranuorista 88 % kertoi juovansa alkoholia jossain määrin. Nuoret, jotka olivat lopettaneet urheiluharrastuksensa, joivat alkoholia lähes yhtä yleisesti kuin nuoret urheilijat.
 

Aktiivinen seuratoimintaan osallistuminen yhteydessä nuorten vähäisempään päihteiden käyttöön

15-vuotiaiden nuorten päihteiden käytöstä on tehty myös toinen tuore suomalainen tutkimus. Tutkimuksesta selvisi, että aktiivisesti ja säännöllisesti urheiluseuratoimintaan osallistuvat nuoret käyttivät harvemmin päihteitä kuin nuoret, jotka eivät olleet koskaan osallistuneet seuratoimintaan. Myös nuoret, jotka osallistuvat seuraharrastukseensa silloin tällöin, käyttivät aktiivisia seuranuoria yleisemmin päihteitä. Seuranuorten päihteiden käyttöä selvitettiin WHO-Koululaistutkimuksen aineistoon perustuvassa, Jyväskylän yliopistoon tehdyssä pro gradu -tutkielmassa.

Aktiivisesti seuratoimintaan osallistuvat 15-vuotiaat käyttivät nikotiinituotteita harvemmin kuin ei-seuranuoret. Aktiivisista seuranuorista joka kymmenes vastasi käyttävänsä tupakkaa, nuuskaa ja sähkötupakkaa. Vastaavasti nuorista, jotka eivät olleet koskaan osallistuneet urheiluseuratoimintaan 29 % poltti tupakkaa, 23 % käytti nuuskaa ja 19 % käytti sähkötupakkaa.

Alkoholi oli seuranuorten yleisimmin käyttämä päihde. Aktiivisista seuranuorista joka neljäs ja ei-seuranuorista lähes joka kolmas kertoi käyttävänsä alkoholia. Aktiivinen urheilun harrastaminen oli kuitenkin yhteydessä vähäisempään humalajuomiseen. Aktiivisista seuranuorista joka kymmenes oli juonut itsensä todella humalaan kyselyä edeltäneen kuukauden aikana. Nuorista, jotka eivät olleet koskaan olleet mukana urheiluseuratoiminnassa, lähes joka neljäs oli ollut humalassa.

Urheilevien nuorten päihteiden käyttöä tulee ennaltaehkäistä

Päihteettömyyttä tukemalla nuori saa harjoittelusta enemmän irti ja voi kokonaisvaltaisesti paremmin. Vaikka WHO-Koululaistutkimuksen tulosten perusteella aktiivinen ja säännöllinen urheiluseuratoimintaan osallistuminen näyttäisi vähentävän 15-vuotiaiden päihteiden käyttöä, myös urheilevien nuorten joukossa on heitä, jotka käyttävät päihteitä. Näin ollen myös aktiivisten seuranuorten päihteiden käyttöön on tarpeen puuttua ja kannustaa heitä päihteiden käytön lopettamiseen.

Päihteiden käyttöä tulee ennaltaehkäistä toteuttamalla seuranuorille kohdennettua päihdekasvatusta ja sopimalla urheiluseuran yhteisistä päihteettömyyden pelisäännöistä. Urheiluseurassa toimivien aikuisten tulisi kannustaa nuoria päihteettömyyteen ja näyttää myös omalla jokapäiväisellä toiminnallaan hyvää esimerkkiä nuorille.

Myös TELS-tutkimuksen tulokset korostavat urheilevien nuorten päihteiden käytön ennaltaehkäisyn tarvetta, sillä seuranuorten nuuskaaminen yleistyi aikuistumisen myötä. Nikotiinin käytön haittavaikutuksia urheiluun ja terveyteen tulisi käydä läpi yhdessä nuorten kanssa jo ennen täysi-ikäisyyttä, jotta nuoruuden päihdekokeilut ja sen myötä myös myöhempi päihteiden käyttö vähenisivät.

Sekä WHO-Koululaistutkimuksen että TELS-tutkimuksen mukaan nuorten, myös urheiluseuratoimintaan osallistuvien nuorten, yleisimmin käyttämä päihde on alkoholi. Tämän vuoksi myös urheiluseuroissa on tärkeää kannustaa nuoria alkoholittomuuteen. Lisäksi alkoholin käyttö yleistyi selvästi täysi-ikäisyyden myötä, joten alkoholin käytön haittavaikutukset on syytä ottaa puheeksi urheiluseuroissa jo nuoruudessa.

Miten tutkittiin?

Urheiluseuratoimintaan osallistuvien nuorten päihteiden käyttöä selvitetään osana UKK-instituutin NUTEHA-hanketta (Nuoren urheilijan terveet elintavat, hyvä harjoittelu ja arjenhallinta). Hankkeessa rakennetaan yläkouluikäisten liikuntaa harrastavien nuorten elintapoja, hyvää harjoittelua ja arjen hallintaa kartoittava systemaattinen tiedonkeruujärjestelmä sekä viestitään aktiivisesti kohderyhmän elintavoista. Hankkeen tulosten avulla pyritään luomaan parempi käsitys kasvavien nuorten urheilijoiden elintavoista, päihteiden käytöstä, levosta, harjoittelun määrästä, kokonaiskuormituksesta ja yleisesti elämänhallinnasta. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Terveyttä edistävä liikuntaseura (TELS) on Jyväskylän yliopiston johtama seurantatutkimus, jossa selvitetään liikkumisen, urheiluseuratoimintaan osallistumisen ja terveystottumusten muutoksia. Päihteiden käyttöä selvitettiin nuorten ollessa 15-vuotiaita (vuosina 2013–2014, osallistujamäärä (n) = 431), 19-vuotiaita (2017–2018, n = 369) ja 23-vuotiaita (2021–2022, n = 438). Tutkimusta tehdään yhteistyössä UKK-instituutin ja Suomen liikuntalääketieteen keskusten kanssa. Myös TELS-tutkimusta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa valmistunut pro gradu -tutkimus perustuu WHO-Koululaistutkimuksen (HBSC Finland) aineistoon. Aineisto kerättiin keväällä 2022 verkkokyselyllä, joka sisälsi kysymyksiä lasten ja nuorten liikunta- ja terveyskäyttäytymisestä. Pro gradu -tutkimuksessa oli mukana 567:n yhdeksäsluokkalaisen vastaukset.

UKK-instituutti on terveys- ja liikunta-alalla toimiva tutkimus- ja asiantuntijakeskus, jonka tehtävänä on edistää väestön terveyttä ja toimintakykyä. Tätä tavoitellaan lisäämällä terveysliikuntaa ja vähentämällä liikkumattomuutta, liikuntavammoja ja vapaa-ajan tapaturmia. Tampereen urheilulääkäriasema on UKK-instituutin yhteydessä toimiva liikuntalääketieteen keskus. Tampereen urheilulääkäriaseman urheilulääkäri- ja testauspalvelut sopivat kaiken tasoisille liikkujille aloittelijoista huippu-urheilijoihin.
Terve urheilija -ohjelma on Tampereen urheilulääkäriaseman ja UKK-instituutin tutkitun tiedon jalkautusohjelma. Ohjelma tarjoaa tutkittuun tietoon pohjautuvia materiaaleja urheilijan terveydestä ja vammojen ehkäisystä urheilijoille, heidän perheilleen ja valmentajilleen. 

Lähteet:

Hautasuo, N. (2023) Urheiluseuratoimintaan osallistuvien nuorten päihteiden käyttö: HBSC-LIITU 2022 -tutkimuksen tuloksia. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202306224074

Häkkinen, M. (2023). Alkoholi ja liikunta. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 17.1.2023. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01107

Terve urheilija -ohjelma, https://terveurheilija.fi/terveydenhuolto/nikotiini

UKK-instituutti. Seuranuorten päihteiden käyttö yleistyy heidän aikuistuessaan. Tutkittua tietoa -kirjoitus. https://ukkinstituutti.fi/ajankohtaista/seuranuorten-paihteiden-kaytto-yleistyy-heidan-aikuistuessaan

Lisätietoja:

Tutustu NUTEHA-hankkeeseen: ukkinstituutti.fi/hankkeet/nuteha

Lue lisää tutkittua tietoa harjoittelun tueksi: terveurheilija.fi 

Urheileville nuorille suunnattua tietoa päihteiden vaikutuksista: fressis.fi/urheilu

Urheiluseuroille materiaaleja päihdekasvatukseen: ehyt.fi/sportti

Kirjoittaja:

hanketyöntekijä, TtM, fysioterapeutti Noora Hautasuo, UKK-instituutti