Krista Kovalainen, nyrkkeilijä
Hiihdin nuorempana kilpaa, mutta teini-iässä kilpaileminen ei enää maistunut. Toki liikunta säilyi, muttei tavoitteellisena. Olin ajatellut, että isona minusta tulee ampumahiihtäjä ja tavoittelen paikkaa talviolympialaisiin.
Menin lukioikäisenä kuntonyrkkeilytunneille ja sillä tiellä olen yhä. Vaihdoin kuntoilupuolelta ensin nyrkkeilykouluun, josta siirryin nopeasti kilparyhmän treeneihin. Olin kilparyhmän ainut tyttö, ehkä vähän ujo ja hiljainen, mutta minut otettiin erinomaisesti ryhmään mukaan.
Kymmenen vuotta kehässä
Syksyllä tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun ottelin ensimmäisen virallisen matsini. Otin harjoitusottelun Kajaanin Kuohun kesätapahtumassa, mutta virallisesti urani alkoi syksyllä 2014. Tuntui hienolta päästä toteuttamaan oppimaansa kilpakehään. Nyrkkeilemään ei opi koskaan täysin, ellei myös ottele kilpaa.
Jos palaisin tuohon aikaan, unohtaisin täysin painonvedot salikisoihin. Ja saman neuvon annan nuorille naisnyrkkeilijöille nyt: älkää leikkikö painonvetojen kanssa. Tähän aiheeseen, naisten valmennukseen painoluokkaurheilussa, meillä pitäisi lajin parissa lisätä tietämystä rutkasti lisää. Vaikutukset saattavat tuntua vasta vuosien jälkeen erilaisina terveysongelmina. Itsekin olen ollut omaa kehoani kohtaan toisinaan turhan kriittinen, varsinkin kun olen painoluokkaani nähden lyhyt.
Saadessani kutsun vuoden 2023 GeeBee-turnaukseen, totesin vihdoin saaneeni tilaisuuden näyttä etelän nyrkkeilyväelle, kuka minä oikein olen. Oli ollut vähän tunne, ettei minua ja osaamistani nähty. Niissä suorituksissa näkyi kainuulainen luonteeni.
Omin sanoin: "Jos palaisin urani alkuun, unohtaisin täysin painonvedot salikisoihin”
Tavoitteena paikka olympialaisiin
Vaikka liityin mukaan maajoukkuetoimintaan kesken olympiadin, on tämä vuosi antanut minulle loistavan rakennuspohjan kohti tavoitettani: Los Angelesin olympialaisia. Kokemukset karsintaturnauksista ovat antaneet arvokasta tietoa omaa valmistautumistani varten. Lapsuuden unelma talviolympialaisista on vaihtunut kesäkisoiksi, mutta unelma - ja nyt oikea tavoite on yhä olemassa.
Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitsen ehdottomasti oman managerin tai pääsyn jonkun managerin ”talliin”. Nyt omaa aikaa kuluu treenien ja opiskelun lisäksi myös varanhankintaan. Toki kaikki muukin huippu-urheilun vaatima taustatuki on tärkeää.
Minä, Krista
Isona minusta tulee automaatiotekniikan diplomi-insinööri. Aihe ärsyttää ja haastaa minua aivan samalla tavalla kuin nyrkkeily. Tai saksan kieli, jota opiskelin Saksassa vuoden ajan. Liian helpot asiat eivät saa aikaan kehitystä. Kaiken arkisen vastapainoksi neulon villapaitoja ja rentoudun katsellen Netflixistä sarjoja.